tiistai 27. huhtikuuta 2010

Raate, Menyanthes trifoliata

Vanha soiden ja rantojen rohdoskasvi, jota on käytetty ruokahaluttomuuteen, ruoansulatushäiriöihin sekä ihosairauksiin. Kasvista eristetyillä polysakkarideilla on todettu olevan tulehdusta estävää vaikutusta.

Lehdissä lievästi hapan maku.

Puhdistettua juurakkoa on käytetty jauhojen jatkeena.

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Käenkaali, Ketunleipä, Oxalis acetosella



Tunnettu varjoisten ja ravinteikkaiden metsien kasvi on maultaan lievästi sitruunainen ja sopii mainiosti syötäväksi sellaisenaan tai vaikka salaatin jatkeena. Kalaruokiinkin tätä sopii kokeilla.

Suomalaisissa yrttikirjoissa käenkaalia suositellaan käytettävän vain pieniä määriä sen sisältämän oksaalihapon takia. Munuaisvikaisilta käenkaalin ravintokäyttö kielletään kokonaan. Antiikin Kreikassa ja Roomassa käenkaalia on tosin käytetty munuaisvikojen hoidossa. Islannissa käenkaalia on käytetty piristävänä kevätyrttinä, Euroopassa sillä on hoidettu kuumetta, verenvuotoa ja tulehduksia. Käenkaali tunnetaan myös krapulalääkkeenä. Oksaalihapon takia lehdillä voi kiillottaa metallia ja puhdistaa tahroja vaatteista.

Irlantiset kiistelevät, onko käenkaali ollut lähteenä Shamrock-symbolille. Pyhän Patrikin kerrotaan saaneen käenkaalista idean liittää risti pakanoiden aurinkosymboliin saadakseen aurinkoon kiintyneet pakanat kääntymään kristinuskoon.

Nelilehtisen käenkaalin löytäjää pidetään erityisen onnekkaana, entisaikaan se lupaili erityisen tehokasta rohtovaikutusta sekä onnen lumoa.





lauantai 24. huhtikuuta 2010

Mänty, Pinus sylvestris

Mänty sisältää runsaasti C-vitamiinia, varsinkin talvisin (jopa kuusia enemmän). Männystä saa juomaa samalla tavoin kuin kuusesta (ks. edellinen postaus). C-vitamiinin lisäksi se sisältää paljon sokereita ja kivennäisaineita. Mäntyä on perinteisesti pidetty ennemminkin hätäravintona talvisaikaan.

Keväisin männystä voi syödä uusia versoja, joskin maussa ne häviävät kuusenkerkille.

Männystä voi hyödyntää myös sen havuöljyn, joka vilkastuttaa verenkiertoa ja auttaa kylmiin käsiin ja jalkoihin. Mäntyöljyä saadaan tislaamalla neulasista, kävyistä ja oksista.

Männyn henkisiin merkityksiin kuuluvat suojelu, puhdistus, ilo, vauraus ja terveys.

Varoitus: mänty voi alentaa verenpainetta. Haihtuvat öljyt voivat olla haitallisia pitkäaikaisessa käytössä. Mäntyöljyä ei pidä käyttää herkkäihoisille, lapsille eikä vanhuksille, tai jos sinulla on korkeaa verenpainetta. Männyn kerkät puolestaan voivat ärsyttää herkkää vatsaa, joten nauti tätä luonnonanninta rajoitetusti!

Kuusi, Picea abies

Keväiset kuusenkerkät (eli kuusen nuori vaaleanvihreä vuosikasvu) sopii käytettäväksi vihannesten tavoin salaateissa, pataruoissa, juomissa tai sellaisenaan naposteltuna.

Talvisissa kuusenhavuissa on runsaasti C-vitamiinia. Niistä voi tehdä haudutettua "teetä" lisäämällä puoleen litraan kiehuvaa vettä 3 desilitraa vihreitä neulasia ja versoja. Keitä hiljalleen 25 minuuttia.

Rohtokäytössään kuusen pihkaa voidaan käyttää tuhoamaan bakteereja, mistä syystä sitä on käytetty haavojen hoitamiseen. Tuore pihka on parasta, mutta myös kovettunutta pihkaa, jota on hienonnettu, sopii käyttää haavoissa.

Kuvassa pakastettuja kuusenkerkkiä

Kuhmujäkälä, Lasallia pustulata

Isohirvenjäkälän tavoin (ks. edellinen postaus), kuhmujäkälää on käytetty ennen hätäruokana mm. leivän jatkeena ja keitoissa. Nykypäivän tiedot ja kokemukset jäkälien käytöstä ravintona ovat vähäisiä.

Kuhmujäkälä sisältää vähäisemmin jäkälähappoa moniin muihin jäkäliin verrattuna, joten sitä ei tarvitse liottaa tuhkavedessä ennen syömistä. Siispä se on valmis herkku suoraan pöytään laitettavaksi.

Huomioithan jäkäliä kerätessäsi että ne kasvavat hitaasti, joten poimithan vain sieltä missä sitä on runsaasti ja muista myös jättää osa kasvustosta keräämättä!

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Isohirvenjäkälä, Cetraria islandica

Isohirvenjälää (josta aiemmin käytettiin nimitystä islanninjäkälä), on pitkään, ainakin jo 1700-1800 luvuilta asti pidetty tärkeänä viljan, nauriksen ja perunan korvaajana. Täällä pohjolassa se on ollut tärkeä eloonjäämiskasvi. Se sisältää paljon jäkälätärkkelystä, jota ihmisen elimistö pystyy hyödyntämään.

Isohirvenjäkälää voi käyttää leipien leivonnassa. Maun sanotaan olevan erittäin herkullinen ja valmistus helppoa. Leivonnassa voi käyttää perusleipäreseptiä, tai tehdä jonkun oman hyvän sekoitteen. Lisää 10 litraan kiehuvaa vettä 1 dl kidesoodaa. Laita jäkälät veteen ja anna niiden liota pari tuntia. Huuhtele vedellä huolellisesti 4-5 kertaa.

Lääkkeen omaisemmassa käytössään se on tunnettu astman ja keuhkosairauksien parantajana/lievittäjänä.

Huomioithan jäkäliä kerätessäsi että ne kasvavat hitaasti, joten poimithan vain sieltä missä sitä on runsaasti ja muista myös jättää osa kasvustosta keräämättä!

torstai 15. huhtikuuta 2010

Leskenlehti, Tussilago farfara

Kemialliset ainesosat: lima-, ja katkeroaineita, saponiineja sekä pyrrolidiinialkaloideja.


Historia: "Cough go away"; Tussilago farfara. Yrtillä on pitkä käyttöhistoria yskänlääkkeenä.


Käyttö: Maku lakritsainen. Kukat uutetaan hunajaan ja käytetään tavallisen hunajan tapaan. Voidaan myös hauduttaa 30 g leskenlehteä puolessa litrassa vettä yön yli, jonka jälkeen siivilöidään ja juodaan neste päivän aikana. Sopii yrttitupakaksi ja lehdet voidaan kääriä tupakkarulliksi. Koko kasvi soveltuu syötäväksi lyhyissä 4-6 viikon jaksoissa.


Raakana viherpirtelöihin tai salaatteihin. Keitettynä ja höyrystettynä myös muuhun ruoanlaittoon. Ulkoisesti huonosti paraneviin haavoihin ja voiteena hiussuonten repeämiin. Leskenlehteä voit kerätä Suomesta juuri nyt (huhtikuun alku). Tilaaminen onnistuu esimerkiksi Mountain Rose Herbsista.

Lähteet:
   

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Ahomansikka, Fragaria vesca

On sanottu, että jos katkaiset mansikan kahteen osaan ja jaat sen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa - rakkaus odottaa!

Lehdet sopivat syötäväksi sellaisenaan tai viherpirtelöiden pohja-aineksena.

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Koivu, Betula


Virolaisen legendan mukaan talonpoika herätti koivupuun alla nukkuvan miehen pelastaakseen hänet lähestyvältä myrskyltä. Mies kiitti talonpoikaa, joka kertoi hänelle näin: "Aikojen kuluessa, kaukana kotoa ja koti-ikävän murtamana, tulet näkemään taipuneen koivun, lyö sitä ja kysy: ´Onko taipunut kotona?´". On sanottu, että myöhemmin kun miehestä tuli sotilas Suomessa, hän poti koti-ikävää. Muistaen mitä talonpoika oli sanonut, hän yllättyi taipuneen koivun ilmestymisestä. Kun mies oli toistamassa oppimaansa lorua, hän järkyttyi nähdessään talonpojan ilmestyvän. Talonpoika kutsui henkiä, jotka olivat tuttuja hänelle ja käski henkien vapauttaa miehen tuskistaan. Yht'äkkiä sotilas siirtyi takaisin kotiinsa mukanaan säkillinen säihkyvää hopeaa.

Koivunsilmuja voi kasvattaa oksista maljakossa jo aikaisin keväällä. Lehdet sopivat erinomaisesti viherpirtelöihin ja salaatteihin.

Koivu symboloi kauneutta, nöyryyttä, uhrautuvaisuutta ja omistautumista.

Hae tästä blogista

Suositut tekstit