lauantai 31. heinäkuuta 2010

Pihlajat, Sorbus

"Pyhät oksat pihlajissa, pyhät on pihlajat pihoilla."
-Kalevala

Marjoja on poimittu yleensä ensipakkasten jälkeen riipimällä. Kuivattaminen ja pakastaminen miedontaa marjojen kirpeää makua.

Nuoria lehtiä voi käyttää salaateissa ja vanhempia lehtiä teeaineksena.

perjantai 16. heinäkuuta 2010

Nokkonen, Urtica dioica


Lähes kaikkialle maailmaan levinnyt ja Suomessakin erittäin tunnettu nokkonen on arvokas ruoka- ja lääkekasvi. Se sisältää puolet enemmän C-vitamiinia kuin pinaatti ja lisäksi mm. hiilihydraatteja, valkuaista, kivennäisaineita, karoteenia sekä B-, D-, ja E-vitamiinia. Yrttilautasta koostaessa nokkonen on yksi tärkeimmistä kasveista, sen makuun kun ei tahdo kyllästyä.

Nokkosen nuoret versot ja lehdet käytetään tuoreina salaatteihin ja kuivattuna vaikka pirtelöihin. Lehdistä voi valmistaa myös nopeasti ryöppäämällä tai lämmin- tai kylmähaudutuksella yrttijuomia, hiusten hoitoainetta tai vaikka tuholaistorjuntanestettä.

Lääkinnällisessä käytössä nokkonen on erittäin vahva puhdistaja ja sillä on maine kokonaisvaltaisesti suojelevana yrttinä. Erään kansantarun mukaan kupillinen tuoreita nokkosia sairasvuoteen alla auttaa potilasta paranemaan mistä tahansa vaivasta. Roomalaisten sotilaiden väitetään piiskanneen itseään nokkosilla kestääkseen kylmän ilmaston. "Nokkosvastominen" on Suomessakin perinne.

Luomuviljelyssä nokkonen on havaittu erinomaiseksi kumppanikasviksi; sen väitetään estävän kumppanikasvien liiallista kostumista.

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Maitohorsma, Epilobium angustifolium

Pohjoisten alkuperäiskansojen tärkeimpiä luonnonkasveja. Horsmaa säilöttiin aikoinaan paljon talven varalle. Kasvi on mahdollista käyttää ravintona kokonaan, lehdet ja versot sopivat viherpirtelöihin, kukinnot ruoka-annosten ja leivonnaisten koristeiksi sekä juuret parsan tapaan käytettäväksi. Keväällä maitohorsman juurakon hiilihydraattipitoisuudeksi on mitattu 351,9 mg/100g.


Nuoret lehdet sopivat myös teen tai tupakan korvikkeeksi. Kuivattuja kukkia ja lehtiä on käytetty suun ja nielun tulehduksiin. Juurakosta on tehty jauhoja ja siementen haivenilla on täytetty tyynyjä ja patjoja. Maitohorsman kukinnoista ja apiloista (tai ketunleivästä) voi tehdä myös hunajaa.


Maitohorsman ravintoarvot:


Lehti

  • 88 mg C-vitamiinia
  • 6,5% valkuaista
  • 2,9% hiilihydraattia

Verso

  • 17 kcal
  • 4% hiilihydraattia
  • 0,2% valkuaista

Lähde: kirja: Lallin pidot, Turkka Aaltonen


Alaskan supersuosittu horsma-hunaja:


Maitohorsman kukinnot, apilakasvit, aluna ja sokeri sekoitetaan pannulla. Lisätään kolme kupillista kiehuvaa vettä. Annetaan jäähtyä kymmenen minuuttia. Kiehautetaan uudelleen kymmenen minuuttia ja valutetaan sekoitus siivilän läpi. Säilötään puhdistettuihin lasipurkkeihin.


Hae tästä blogista

Suositut tekstit