maanantai 30. elokuuta 2010

Pujo, Artemisia vulgaris



Roomalaisten sotilaiden "jalkayrtti"; he laittoivat pitkillä vaelluksilla pujoa sandaaleihin tuomaan helpotusta kolotuksiin. Merkintöjä löytyy myös tuliheinän käytöstä jalkakylpyjen ainesosana Euroopassa. Ayurvedassa pujoa käytetään rohtona ahdistukseen ja huonovointisuuteen. Kiinalaisessa lääketieteessä ja suomalaisessa kansanperinteessä pujo tunnetaan myös moksaamisesta tai taulaamisesta. Kyseessä on pujon pyörittäminen palloiksi tai sätkäksi, joiden avulla poltetaan kevyesti akupisteitä kehosta edesauttamaan paranemista. Koreoissa pujoa kerätään hansikkain, joka perustuu pujon oletettuun myrkyllisyyteen kasvin sisältämien ainesosien vaihdellessa kasvupaikasta riippuen.

Rohdoskäytössä onkin syytä olla maltillinen, sillä pujo sisältää hermomyrkky/lääke tujonia, eikä sisäistä käyttöä suositella raskaana oleville. Kasvin sisäisellä tai ulkoisella käytöllä sanotaan olevan unta syventävä vaikutus - jotkut puhuvat jopa lucid dreamingin helpottumisesta.

Kourallinen pujonlehtiä haudutettuna kiehuvalla vedellä 5-10 minuuttia antaa miellyttävän tee-elämyksen.

perjantai 6. elokuuta 2010

Nurmitädyke, Veronica chamaedrys

Nurmitädyke kuuluu Suomessa kasvuston muinaistulokkaisiin eli se on saapunut maahan ihmisen avustuksella 1600-luvulla tai aiemmin.

Kauniin sinisen ulkomuodon lisäksi kasvilla on teeksi valmistettuna lääkinnällistä käyttöä diureettina, toonikumina ja yskänlääkkenä. Kasvista valmistetaan hauteita myös ihovoiteiksi;

Hauderesepti:

25g nurmitädykettä (noin kokonaisen kasvin lehdet)
Kupillinen kiehuvaa vettä

Hauduta 20 minuuttia, imeytä neste sideharsoon ja paina iholle.

Vadelma, Rubus idaeus

Hakkuuaukeitten ja ojan vierustojen luksus-hyötykasvi, josta hyödynnetään marjat, lehdet ja juuret. Marjoja voi kerätä loppukesästä syksyyn ja lehtiä läpi kesän pitkälle syksyyn. Juuret kerätään syksyllä ja keväällä. Runsaan ravintosisällön (vitamiinit, valkuaisaineet, magnesium, kalsium) ja herkullisen maun vuoksi villivadelma on aivan kärkiluokkaa villikasvien kirjossa.

Lehdet on hyödynnettävissä viherpirtelöissä ja teeaineksena ja nuoret versojen lehdet salaateissa, tuorejuustoissa jne. Sodanajan Suomessa villivadelman lehdet olivat maitohorsman lehtien ohella tärkein teeaines ja niitä myytiin yleisesti pahvirasioissa.

Lääkinnällisesti vadelmateetä on käytetty toonikumina, vahvistamaan naisten kehoa synnytykseen sekä kuukautisvaivojen lievitykseen. Teehen voi käyttää niin juuria kuin lehtiäkin; molemmat ovat anti-inflammatorisia ja verenkiertoa edistäviä.

Vadelmateetä haudutetaan vähintään kymmenen minuuttia ja yrttisekoitukseen sopii erinomaisesti mustikka ja mansikka (lehdet ja marjat).

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Sudenmarja, Paris quadrifolia

Latinaksi "pars" tarkoittaa tasavertaista, sudenmarjan tapauksessa kuvaten neljää marjan ympärille symmetrisesti muodostunutta lehteä.

Tiibetiläisessä lääketieteessä sudenmarja on tärkeä lääkekasvi; sen ympärille rakennetaan yrttisekoituksia, joista tunnetuin on Ga-pur-bdun-pa, joka sisältää seitsemän muuta yrttiä, ja jonka tiedetään olevan tehokas lääke selkäkipuun ja kuumeeseen.

Sudenmarjaa pidetään maailmalla myös myrkyllisenä ja marjaa tai lehtiä maistaneiden kerrotaan saaneen miellyttäviä oopiumin kaltaisia vaikutuksia. Venäjällä lehtiä on määrätty mielenvikaisuuden hoitoon.

Kasvista käytetään kaikki osat juurista latvaan, lehtien ja marjojen ollessa tehokkaimpia. Yliannostukset ovat vaarallisia etenkin lapsille ja eläimille.

Hae tästä blogista

Suositut tekstit