perjantai 6. elokuuta 2010

Vadelma, Rubus idaeus

Hakkuuaukeitten ja ojan vierustojen luksus-hyötykasvi, josta hyödynnetään marjat, lehdet ja juuret. Marjoja voi kerätä loppukesästä syksyyn ja lehtiä läpi kesän pitkälle syksyyn. Juuret kerätään syksyllä ja keväällä. Runsaan ravintosisällön (vitamiinit, valkuaisaineet, magnesium, kalsium) ja herkullisen maun vuoksi villivadelma on aivan kärkiluokkaa villikasvien kirjossa.

Lehdet on hyödynnettävissä viherpirtelöissä ja teeaineksena ja nuoret versojen lehdet salaateissa, tuorejuustoissa jne. Sodanajan Suomessa villivadelman lehdet olivat maitohorsman lehtien ohella tärkein teeaines ja niitä myytiin yleisesti pahvirasioissa.

Lääkinnällisesti vadelmateetä on käytetty toonikumina, vahvistamaan naisten kehoa synnytykseen sekä kuukautisvaivojen lievitykseen. Teehen voi käyttää niin juuria kuin lehtiäkin; molemmat ovat anti-inflammatorisia ja verenkiertoa edistäviä.

Vadelmateetä haudutetaan vähintään kymmenen minuuttia ja yrttisekoitukseen sopii erinomaisesti mustikka ja mansikka (lehdet ja marjat).

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista

Suositut tekstit